The Real New Zealand

Retken jälkeen meillä oli vielä muutama päivä Uudessa-Seelannissa ja Wellingtonista lähdettiinkin Wairarapaan. Oltiin kauan mietitty että halutaan kokeilla tän reissun aikana sohvasurffausta (www.couchsurfing.org) ja tämä olikin eka paikka missä sitä koitettiin. Meidän ensimmäinen hosti, 65-vuotias Brian haki meiät kaupungista josta ajettiin sitten 100 km itään. Matkalla pysähdyttiin Weta Studioilla, jossa on tehty kaikki Taru Sormusten Herrasta -elokuvat unohtamatta Tintin, Avatar, District 9, King Kong, Narnia yms... Sitten käytiin vielä kiertämässä Rivendellissä, jossa on myös kuvattu useita trilogian kohtauksia.

Perillä meitä odotti pieni tönö keskellä lammasfarmia aivan kuvankauniissa maisemissa. Farmi sijaitsi keskellä suuria vuoristoja pienessä laaksossa, jossa ei siis tietenkään toiminut edes puhelimet. Tämähän sopi meille mainosti!

Seuraava päivä alkoi lepposasti aamukahveja juoden terassilla ja maisemia ihaillen satojen lampaiden, hevosten ja lehmien keskellä. Päiväksi saatiin Brianin auto lainaan jolla lähdettiin suunnistamaan pohjoissaaren eteläisintä pistettä kohti. Meidän mukaan lähti yksi itävaltalainen tyyppi, joka majoittu myös Brianin luona. Kolmisteen ajeltiin parisen sataa kilsaa päivän aikana ja käytiin tekemässä (taas) 20 km trekkaus Putangiruan kivimuodostelmilla ja mainittakoon nyt tässäkin vielä, että täälläKIN on kuvattu  joitakin LOTR kohtauksia.

Putangirua Pinnacles Scenic Reserve

Sitten fiilisteltiin Cape Palliserin majakalla, joka on siis saaren eteläisin kohta. Kauniit maisemat oli täälläkin!
Illalla sitten nautittiin kunnon paistit Brianin luona ja saatiin ehkä parasta ruokaa mitä koko reissun aikana on tullut maistettua.

Cape Palliser lighthouse

247 askelmaa

Hylkeiden bongailua Cape Palliserissa

Toinenkin aamu meni samaan tapaan nautiskellen. Tehtiin pieni farmikiertely ennenkuin olikin jo aika pakata taas kamat ja suunnata kentälle päin. Kyllä jäi aidoisti harmittamaan että oli lennot valmiiksi buukattu, eikä voitu jäädä pidemmäksi aikaa... Tämä oli juuri semmoinen paikka mitä Uudelta-Seelannilta haettiin. Saatiin myös tosi hyvä ensivaikutelma sohvasurffaamisesta, kun meillä oli niin mahtava eka hosti. Kaikki pyykinpesusta lähtien saatiin ilmaseksi, ja tuntuu ettei edes apu kotitöissä voinu korvata kaikkea sitä anteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta. Brian on aivan mahtava tyyppi ja sydäntälämmittävä persoona. Varmasti tullaan pitämään yhteyttä jatkossakin.

Riku, Brian & Nina

Tiskailua

Ihan turhaan oli epäilyksiä tätä couchsurfingia kohtaan, sillä tämä oli kyllä juuri se paras tapa tutustua paikalliseen elämään ja ihmisiin! Suositellaan tätä ihan jokaiselle joka haluaa reissata vähän ainutlaatuisemmalla tavalla.

Kaikenkaikkiaan upee ja kaunis maa. Tänne tullaan aivan varmasti vielä takasin!

"I didn't know that the world could be so mind-blowingly beautiful."
-Justina Chen Headley

Aamukävelyllä

Näkymä Cape Palliserin majakalta merelle

Hobittien maa

Aucklandin jälkeen lähdettiin sitä aitoa Uutta-Seelantia metsästämään. Meillä oli valmiiksi suomesta buukattuna retki, joka kulki koko pohjoissaaren halki.

Ensimmäinen kohde oli Bay of Islands, joka on maan pohjoisin paikka. Se oli tosi rauhallinen kalastajakylä, mutta eipä siellä paljoa tekemistä ollut. Tehtiin 20 kilometrin trekkaus "vesiputouksille", joka osoittautu 3 metrin korkuiseksi puroksi.. Turha reissu mutta tulipahan tehtyä. Käytiin myös Parry's Kauri Parkissa, jossa kasvaa Kauripuita, jotka ovat yksiä maailman kookkaimmista puista.

Kauri tree

Siitä lähdettiin Rotoruaan, joka on tunnettu vahvasta Maori kulttuurista. Siellä nukuttiinkin koko 30 päisen ryhmän kanssa Maori Maraissa, joka on pyhä paikka niille. Kuultiin mielenkiintosia juttuja kulttuurista ja esi-isistä ja Riku oppi muiden poikien kanssa perinteisen Haka tanssin, joka on voimanosoitus ennen taisteluja. Oli kyllä mielenkiintoinen esitys.
Vierailtiin myös Maori kylässä Whakarewarewassa, jossa nähtiin lisää tanssiesityksiä ja tutustuttiin paikallisten Maori ihmisten elämään. Kaikki lämmitys kylpemisestä ruoanlaittoon tapahtui geothermal lähteiden lämmöllä. Kylää kutsuttiinkin nimellä "The living thermal village". Oikeastaan kylän täysin alkuperäinen nimi, jota koitettiin turhaan opetella, on "Tewhakarewarewatangaoteopetauaawahiao". Helppoa ;)

Maori Marai

Marai sisältä

Haka

Seuraava päivä oli yksi Uuden-Seelannin kohokohdista. Päästiin vierailemaan hobittien kontuun!!! Ihan uskomattoman siistiä nähdä se paikka omin silmin! Paikka ylitti todellakin odotukset ja melkein tuntui kun olis ite eläny elokuvaa. Tietty käytiin katsomassa Bilbo Bagginsin hobittikolo -  ja 36 muuta hobittikoloa. Päästiin myös juomaan hobittikaljaa kapakka rakennukseen, jossa on kuvattu useita elokuvan kohtauksia! Upee paikka! Todellakin rahansa arvonen kokemus :)

Old mill

hobitti

Gandalf

Bilbo Baggins hobbithole

 Rotorualta lähdettiin sitten Taupoon, jossa käveltiin taas vähän lisää Lake Taupon rannalla, joka on siis koko Uuden-Seelannin suurin järvi. Tehtiin myös purjehdus samalla järvellä ja päästiin katsomaan vanhoja Maori kaiverruksia kallioseinillä. Illemmalla lähettiin pienellä porukalla uimaan kuumalle lähteelle, jossa vesi oli noin 40 asteista. Siellä oli kivaa nauttia viilenevästä illasta.
Taupo oli kaikenkaikkiaan tosi rauhallinen ja kaunis paikka. Tykättiin siitä tosi paljon.

Lake Taupo sailing

Ainoa asia joka jäi harmittamaan Tauposta, ettei päästykkään tekemään suosittua  Tongariro crossingia, jossa oltais kävelty tulivuoren yli (nähty myös Taru Sormusten Herrasta -trilogiassa). Tämä siksi että vuorella oli lumimyrsky ja retki peruuntui... Ensi kerralla sitten!

Viimeinen stoppi oli pääkaupunki Wellington. Kaupunki oli äärimmäisen pieni ja sen läpi ajoi autolla noin viidessä minuutissa. Tämä olikin yksi syy miks tykättiin tästä paljon enemmän kuin Aucklandista. Kaupunki oli tosi rauhallinen ja idyllinen, mutta sielläkin riitti tekemistä.
Käytiin Te Papa -museossa, joka on siis maan kansallismuseo, ja se jos joku oli oikeasti mielenkiintoinen! Jos siellä lukisi kaikki tekstit ja kattoisi videopätkät yms, sen kiertämiseen menisi neljä kokonaista päivää. Siitä voitte kuvitella kuinka iso se paikka oli! Ihasteltiin myös kaupunkia perinteisetä Cable Carista ja käveltiin upean Botanic Gardenin läpi. Kyllä tässä kaupungissa viihtyisi pidemmänkin aikaa.

Cable Car, Wellington

Botanic garden, Wellington

Nyt ainakin ymmärretään sanonta "Just another fucking Aucklander", sillä Auckland tosiaankin oli ihan eri luokkaa kun koko muu Uusi-Seelanti.

Oli kyllä unohtumaton matka halki Uuden-Seelannin ja vaikka aluksi epäiltiin tämmöstä valmisretkeä, niin saatiin tästä tosi paljon irti ja saatiin myös monia paljon ihania uusia ystäviä. Ihan mahtava porukka! Kiitos Topdeck :)

Whangarei falls

AUCKLAND CITY

Näkymä satamasta kaupunkiin

Suurkaupunki kun suurkaupunki. Törkeesti ihmisiä ja kaikilla kokoajan kiire. Auckland on Uuden-Seelannin suurin kaupunki ja se tarjoo jokaiselle jotain tehtävää tai nähtävää. Jos shoppailu kiinnostaa niin this is the place to visit, meilläkin meni varmaan pari päivää kauppoja kierrellen. Myös ruokapaikkoja on ihan jokaiseen makuun.

Ferry Building

Toisaalta kaupungista löytyy kuitenkin rauhallisempia alueita kuten puistoja ja satama-alue, joka ehkä oli meidän suosikki. Siellä me vietettiinkiin varmaan eniten aikaa. Satamasta löytyy päiväsaikaan kivoja kuppiloita, jätskikojuja ja sielä voi kuluttaa helposti vaikka pari tuntia ihan vaan vaikka city-rantatuoleissa makoillen tai veneitä katsellen. Iltasin sieltä löytää tosi kivoja ravintoloita suht hyvällä hintaluokalla ja kaikenkaikkiaan satama on tosi kaunis.

Yhtenä päivänä käytiin Voyager Maritime-museossa satamassa, joka on ihan ehdoton nähtävyys, mikäli nyt veneet edes pätkän vertaa kiinnostaa. Victoria parkissa vietettiin iltapäivä, ja käytiin myös suositellussa Victoria Marketissa. Paikka kuitenkin on ihan yliarvostettu ja siellä ei oo paljon mitään näkemisen arvosta. Muutama hassu matkamuistomyymälä ja loput tiloista tyhjillään.

Picnic eväät Victoria Parkissa

Vika ilta vietettiin 220 metrin korkeudessa näköaloja ihaillen. Aucklandista ei kannata lähteä, ennenkuin on käynyt Skytowerin huipulla. Jos budjetti sallii ja hermot kestää, voi tornista myös hypätä Benji-hypyn tai tehdä skywalkin, eli kävellä tornin ympäri köysien varassa. Tämä meiltä jäi kuitenkin tällä kertaa välistä...

Skytower, Sky Deck level 220m

Koko Auckland oli kuitenkin aika kaukana meijän odotuksista. Ajateltiin että se olis ehkä vähän rauhallisempi paikka ja vähemmän väkeä.

Satamafiilistelyä